No Help! – Uusi arki!

As our family is getting ready to move back to Finland next summer, we are adjusting to move in all possible ways. One of them is to live without a helper. I know, sounds crazy or does it? For the past four years I’ve had the luxury to have a helper but not anymore. I’m now on my own. Now I could go with a thought: “How an earth am I going to make the beds, clean the entire house (4 floors!), wash toilets (all 6), wash clothes not to mention ironing. HELP!” But to be honest I’m really really happy without a helper. I don’t think I never really got to used the idea of having a helper. In China we had a part time helper and that worked out very well. In Singapore helpers in most cases live with the family. I never got to used the idea of having somebody else other than my family member living in my house. There was nothing wrong with our helper. She was a kind person, worked really hard and kids liked her a lot. She really helped me to run the household when I needed her the most.

So letting her go was not an easy choice for me and yet it was. As I’ve now been over a month without a helper I’m more relaxed and happier than when she was with us. I’m now back in charge of the house. I honestly can’t see a difference of having or not having a helper. Our house is and always has been very clean and organised and nothing’s changed when the helper left. I may not wash toilets everyday and to be honest who does that anyway? 

Overall we are happy to be just ourselves without anybody else living in the house. I’m thankful for our helper but now it’s time to move on. My house, my business, my mess – No help needed!

Näinä expat -vuosina olemme päässeet kokemaan sellaista luksusta kuin kotiapulainen. Niin, mitä olisikaan elämä ilman kotiapulaista? Shanghaissa ja Singaporessa meillä on ollut koko ajan kotiapulainen auttamassa minua arjen pyörittämisessä. Tämä kuulostaa sinänsä hassulta, koska enhän ole töissä vaan kotiäitinä. Luulisi sitä siis yksinkin pärjäävän kotitöistä arjen pyörittämisen ohella. Ja näin todellakin ajattelin, kun neljä vuotta sitten Aasiaan muutimme. Aika pian selväksi kuitenkin tuli, että ehdottomasti tarvitsemme kotiapulaisen. Erityisesti Kiinassa huomasi sen, että huonosti eristettyjen talojen läpi tuli pölyä ja likaa todella paljon. Eli olisin saanut lopulta olla siivoushommissa joka päivä. Paikallinen kotiapulainen oli myös apuna hoitamaan kodin asioita huoltoyhtiön kanssa, kun oma kiinankielen taito ei siihen riittänyt. Kiinassa kotiapulainen oli meillä puolipäivää, mikä sopi meidän perheen tarpeisiin erittäin hyvin.

Singaporeen muutettaessa sain kuulla, että apulaiset asuvat täällä perheen kodissa. Tähän ajatukseen oli aika vaikea tottua, vaikka se samalla kiehtoikin. Singaporessa kotiapulaiset ovat hyvin yleisiä ja lähes välttämättömiä, erityisesti perheissä, joissa on pieniä lapsia. Tai näin ainakin kuvitellaan. Singaporessa tilanne on erilainen kuin Shanghaissa. Täällä monet äidit ovat myös töissä, jolloin kotiapulaista todellakin tarvitaan. Toisaalta täällä on myös tullut tavaksi niin paikallisten kuin expattienkin keskuudessa vain nauttia siitä, että joku muu hoitaa kotityöt ja lapset. Eli meillekin tuli kodinhoitaja muutama kuukausi Singaporeen muuton jälkeen. Onneksemme löysimme myös kivan kotiapulaisen, jonka luonne ja arvot sopivat meidän elämään. Lasten ja kotiapulaisen välinen suhde muodostui myös erittäin hyväksi. Ja vaikka se hassulta kuulostaakin,  kotiapulaisesta oli hyötyä myös Singaporessa. Kukapa nyt ei nauttisi, jos saa joskus pitää taukoa kotitöistä, vaikka oikeasti tykkään siivota, pyykätä ja pitää kotia kunnossa. 

Mutta aika tekee tehtävänsä myös tässä suhteessa. Keväällä tunne kotiapulaisen pois laittamisesta vain vahvistui ja kesäloman jälkeen päätös oli tehty. Elokuun lopussa kotiapulainen siirtyi uuteen perheeseen, meillä vietetyn kahden vuoden jälkeen.

Eli meidän viimeinen Singaporen vuosi vietetään ilman kotiapulaista. Kutsuttakoon tätä nyt vaikka ns. pehmeäksi laskuksi normiarkeen. Ennen kaikkea kyse taisi olla siitä, että halusin kodin takaisin itselleni ja perheelleni. Ensimmäinen aamu kodissa ilman kotiapulaisen läsnäoloa tuntui todella kivalta. “Minäpä petaan sitten nämä sängyt itse, astiat koneeseen, pyykinpesukone pyörimään…” Niin hassulta kuin se kuulostaakin, juuri tätä minä olin kaivannut. Todellisuudessa en oikeastaan koskaan tottunut siihen, että kodissamme asuu joku ulkopuolinen.  Yksi syy kotiapulaisen poistamiseen oli myös se, että lapset olivat liiaksi tottuneet olemaan kotiapulaisten passattavana. Nyt ilman kotiapulaista suuntana on hitaasti, mutta varmasti omatoimisuus ja osallistuminen kotiaskareisiin. Se ei ihan vielä toimi, mutta suunta on oikea. Eli koko perhe on nyt uuden edessä, kun opettelemme uuteen arkeen. Todellisuus ja toimivuus huomataan ehkä vasta sitten Suomessa ensi syksynä, kun koulut ja työt Suomessa alkavat. 

Singaporen kodissamme riittää siivottavaa neljän kerroksen verran ja aikaa siihen menee, mutta en valita. Välillä on päiviä ja viikkoja, jolloin kotiaskareet jäävät vähemmälle, mutta ei se haittaa. Minun koti, minun sotkut. Rakkaudesta omaan kotiin!

Ps. Enpä taida ihan heti Suomessakaan palkata kotisiivoojaa…

Emma helps me in the garden. – Emma auttaa pihatöissä.

Baking after cleaning. – Hyvä kotiäiti leipoo pullia siivouksen jälkeen.

Fresh flowers, cinnamon buns, a cup of coffee. I’m done! 

Tuoreita kukkia, korvapuusteja, kupillinen kahvia, mikäpä sen parempaa siivouksen jälkeen. 

Home ♥ Koti ♥

3 thoughts on “No Help! – Uusi arki!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s